No niin, nyt on sitten yksi pitkäaikainen työ valmis: Novitan Ninasta tehty villapaita. En enää edes tarkkaan muista milloin tämän aloitin, mutta joskus viime syksynä, sillä ohje on Modasta 9/2008. Työ edistyi välillä nopeammin (sileä neule) ja välillä hitaammin (nyppy-osuus). Lanka on erivahvuista kuin ohjeessa (ja ohje taas tehty minua pienemmille ihmisille) ja lisäksi alkuperäinen ohje on mekko eikä pusero, joten käytännössä oli pakko neuloa omasta päästä. Alkuvaiheessa jouduin purkamaankin pari kertaa, kun ensin oli syntyä teltta ja sen jälkeen kittana. Yhteenvetona tästä neulekokeumuksesta totean, että 1) nyppyneule (tai-mikä-lieneekään) on kivannäköistä mutta hidasta neuloa ja 2) Nina ei ole minun lankani. En saanut edes pyörönä neulottuna Ninasta tasaisen näköistä sileää, ja koko pusero on ikävän epätasaisen näköinen. Muuten tästä tuli ihan kiva. Joten täytyypä harkita, tekisinkö joskus toisen toisenlaisella langalla...

 

Ja sitten pitkästä aikaa koirankuvia, joita uskoakseni jotkut lukijoista mielellään katselevat. Tänään olin koirien kanssa peltolenkillä, ja vaikka olikin aika pilvistä, alkaa tähän aikaan vuodesta valo riittää pilviselläkin säällä joten kuten valokuvaamiseen. Piri sai juosta vapaana, koska se lähde luotani kauas, mutta Vilkku joutui olemaan tylysti hihnassa ja kuonopannassa. Toissailtana se karkasi jänisjahtiin muutamaksi tunniksi, kun lenkiltä kotipihaan palatessa fleksistä napsahti hihna poikki. Aikanaan sitten väsynyt metsästäjä kotiutui - ilman saalista ja fleksin hihna perässä laahaten. Onneksi ei ollut juuttunut hihnasta mihinkään...

Viimeisessä kuvassa Vilkku on löytänyt Hajun ja yrittää sukeltaa lumen läpi...

Lenkin jälkeen koiria sitten alkoi hiukan väsyttää ja kaksikko päätyi työhuoneeni lattialle nukkumaan söpösti käsi kädessä (käpälä käpälässä)