Pakko on vihdoin myöntää itselleni ja muillekin, että olen jotenkin omituinen neuloja: olen hurahtanut jämäkeriin... Ovathan uudetkin langat ihania ja huutelevat minulle kaupan hyllyiltä, mutta sekalaisessa kasassa jonkun tuntemattoman hylkäämiä jämäkeriä on jotain vielä mystisempää vetoa. En osaa sitä selittää - ehkä joku viisas blogin lukija osaa? On vain jotenkin mukavaa, kun on monta kerää erilaisia lankoja, yleensä useimmat minulle täysin tunnistamattomia. Ja on kivaa miettiä mielessä, mitä kaikkea pientä kivaa mistäkin voisi tehdä, ja mikä kävisi yhteen jonkin toisen langan kanssa. Ja pohtia myös sitä, miksi joku on nämä langat joskus ostanut ja mitä hän on niistä tehnyt, ennen kuin ne päätyivät minulle.

Tässä tämänpäiväinen kirpparisaalis, hintaa tuli kaikkinensa alle 15 euroa. Joukossa on paljon puuvillaa, mm. pari turkoosia kerää, joista voi syntyä tyttärelle pieni virkattu laukku. Sitten on joitain tekokuituisilta vaikuttavia keriä, mutta myös monta oikealle villalle tuoksuvaa, joille pitää ehkä tehdä vielä huovutuskokeilujakin. Yhdessä pussissa oli mukana myös kahdet pyöröpuikot. Ja sitten mielenkiitoisin tuttavuus alavasemmalla: hajusta päätellen aitoa pellavalankaa! Siitä kokeilen hetikohta virkattua laukkua.

 

5420.jpg

 

Minulla on myös suunnitelma kaikkien mahdollisten mustien jämäkerien varalle, mutta siitä kerron ehkä myöhemmin lisää :-).