Sain Kylliltä haasteeksi M-kirjaimen, ja tarkoituksena on valita kymmenen sanaa ja varustaa ne omakohtaisilla selityksillä. Oletan, että sanojen odotetaan kertovan jotain bloginpitäjästä itsestään, eli Kielitoimiston sanakirja ei tässä tapauksessa auta.

Jouduin pohtimaan haastetta iltalenkillä Blogipiskin kanssa, sillä M osoittautui minulle hankalaksi kirjaimeksi. Miksen saanut K:ta, josta olisi tullut heti lonkalta mieleen monta tärkeää sanaa (koira, käsityö, kirja, kieli, käsikirjoitus, kustantaja, karonkka)? Tai vaikka P:tä (perhe, piski, puikot, puuhailu)? Mutta parempi varmaan näin, sillä nyt jouduin ihan aivotyöhön näitä sanoja etsiessäni. Ja tällaisiin tuloksiin aatoksissani päädyin (aakkosjärjestyksessä):

Maaliskuu. Synttärikuu. Tytär, Poika ja Blogipiski Junior juhlivat.

 

Maanantai. Olin pitkään vakaasti sitä mieltä, että maanantait pitäisi poistaa viikosta. Sunnuntait menivät pilalle, kun mielessä oli koko ajan tietoisuus siitä, että huomenna on taas maanantai. Nykyisin maanantainsietokykyni on kuitenkin parantunut.

 

Maaseutu. Olen syntynyt kaupungissa mutta molemmat vanhempani ovat maalta, ja olen lapsena viettänyt lukuisia kesiä osittain maalla. Nykyisin asunkin maaseudulla. En vaihtaisi kaupunkiin mistään hinnasta.

 

Maisema. Luonnon kauneus huimaa. Ehkä kaikkein ihmeellisintä on käydä järven rannassa, koska siellä maisema on joka päivä erilainen, riippuen taivaan väristä ja tuulen voimasta ja vuodenajasta. Olen koettanut näitä maisemia valokuvatakin.

 

Mansikka. Nuoruusmuistoihin kuuluu pari, kolme kesää mansikkatilalla. Rankkaa työtä ja palkka huono, mutta lukiolaiselle se oli silloin paljon. Yhtenä vuonna ostin tienesteilläni suuren aarteen, sähkökirjoituskoneen, ja sitä käytin opiskelut aloittaessanikin melkein graduvaiheeseen saakka. Oi mitä nostalgiaa... Mansikoita en muuten voinut noiden kesien jälkeen syödä moneen vuoteen.

 

Metsä. Ei varmaan ole parempaa paikkaa päästä irti ahdistavista työkuvioista kuin käydä koiran kanssa kävelyllä metsässä. Ja nähdä kosteiden hämäkinverkkojen kimallus auringossa tai koskea sateen jälkeen märkiin puihin sormillaan ja tuntea elävänsä.

 

Metsästyskoira. Pakko oli saada koirat jotenkin tähän, koska koiraihmisyys on minussa niin vahva piirre. Blogipiski Junior on kahden "mehtäkoiran" jälkeläinen, ja sen kyllä näkee. Esimerkiksi viime kevättalvella se löysi minulle metsästä jäniksenkäpälän. Tai tarkemmin sanoen neljä käpälää, selkärangan ja puolet päätä :-/. Oli löytänyt jonkin kalutun raadon kävelyn aikana...

 

Migreeni. Sukuvika. Sairaus josta eräs apteekkari sanoi kerran, ettei siinä ole muuta hyvää kuin että se on älykkäiden ihmisten sairaus.

 

Monilähtöisyys. Ikioma termini :-).

 

Mökki. En ole pitänyt itseäni ollenkaan mökki-ihmisenä, mutta niin vain on suvulle mökki suunnitteilla Kainuuseen. Jos suunnitelmat toteutuvat, tulee blogissa näkymään ensi kesänä myös mökinrakennusta.

En jouda lähettämään haastetta eteenpäin, mutta jos joku haluaa tulla haastetuksi niin tarjolla on kirjan N (olettaen että kirjaimen saa itse määrätä, en ole oikein perillä tämän meemin säännöistä).

Jottei tulisi ihan kuvaton postaus ja jotta olisin lapsiani kohtaan tasapuolinen, tässä on vielä kuva Pojan bionicleleikeissä. Siinä huomattakoon palmu, joka on tehty säilömistäni sipsipurkeista ja värillisistä papereista.

162297.jpg

 

Kuvassa kiinnittävät huomiota myös Blogipiskin (sen Juniorin) purukaluston jäljet. Lopuksi vielä lisää dokumentaatiota siitä, mitä piski on saanut talossamme aikaan ollessaan yksin ja ikävissään (eroahdistuksen vallassa). Katsokaa ja kauhistelkaa, niin meidän vieraatkin aina tekevät...

162293.jpg

162294.jpg

162295.jpg

162296.jpg