Eilen se tapahtui minullekin: saapuessani kotiin väsyneenä ja pää jomottaen erinäistä tapahtumien jäljiltä, oli kotona odottamassa kaunis kirjekuori. Kuoresta paljastui tällainen lähetys:

162292.jpg

Kuvassa on taustalla se kirjekuori sekä Ystäväni aurinkoinen kortti. Sitten oli Fazerin sinistä, johon mies ja poika olivat jo iskemässä näppejään, kunnes tiukasti kielsin että ei ennen kuvausta! Illalla annoin molemmille palaset ja pakkasin lopun suklaan työlaukkuun pahan (työ)päivän varalle - sehän on Minun levyni. Mukana olivat myös edessä näkyvät kauniit kynttilät, joita ei varmaan raski polttaa lainkaan, ja kaksi kerää kaunista punaruskehtavaa Silkegarnia (uusi tuttavuus minulle). Vastaan otetaan ehdotuksia siitä, mitä silkkilangasta kannattaisi tehdä. Jotain pientä ja ihanaa ihan minulle itselleni :-).

Kuvan keltainen lätkä oli mielenkiintoinen tuttavuus sekin. Enpä ole moista ennen nähnyt enkä kuullut, mutta tein ohjeen mukaan ja tällaista tapahtui:

162291.jpg

162289.jpg

162215.jpg

Vau! Tämä oli sen luokan taikuutta, että miehenkin piti tulla ihmettelemään. Ja juuri minulle sopiva aurinkokuviokin vielä :-).

Siis kiitokset sinulle, Salainen ystäväni!

 

EDIT: Onhan paha päivä jo tänään, onhan? Suklaa maistuu muuten tosi hyvälle työhuoneen lämmössä pehmenneenä. En ole tainnut täällä blogissa kertoakaan, että työhuoneellani ei ilmastointi toimi ja olo on välillä tosi tukala, mutta suklaan makuominaisuudet pääsevät tässä lämpötilassa oikeuksiinsa ;-).

Itse asiassa tänään ei ole ollut paha päivä ollenkaan vaan päinvastoin minulla on juhlimisen aihetta: sain käsiini ensimmäisen lausunnon keväisestä työstäni :-).