Koirakuvahaasteessa pannaan tällä viikolla hännät huiskimaan. Moni on näköjään esitellyt koiranhännän kehitystä pentutöpöstä täysimittaiseksi huiskaleeksi, ja koska nuo kuvat ovat hauskoja, lainaan tähän samaan ideaa. Tässä meidän kolmen koiran (kahden nykyisen ja yhden edesmenneen) hännät ennen ja nyt.
Suskun pentusuikulahäntä.
Ja tämmöinen puuhkahäntä siitä surkeasta suikulasta sitten aikanaan kehittyi!
Vilkunkin häntä oli pentuna aika pieni töpökkä.
Ja isompana häntä kehittyi melko tavanomaisen näköiseksi ja varsin vahvarakenteiseksi heilutusvälineeksi.
Pirillä puolestaan oli pentuna näin säälittävän näköinen häntä.
Mutta häntä alkoi nopeasti venyä pituutta (aivan samoin kuin Pirin kuonokin).
Ja nyt se on oikein komea, pitkä ja sopivasta pikkuisen pörhöinen nahkacollien häntä.
Mutta ulkonäköä tärkeämpi ominaisuus hännässä on tietysti sen käyttö ja liike. Tämänkertaisen haasteen lopuksi Vilkku esitteleekin omaa häntävekotintaan eri näkökulmista.
Määrääkö häntä koiranpennun suunnan?
Märkänä häntä saattaa joskus hetken ajan roikkua joutilaanakin.
Saalistajan häntä sojottaa pystyssä.
Mutta tehkääpäs perässä tämä temppu: häntä pystyy ja jalat ylös!
Kommentit