Tässä on kuukauden saldo: aivottomana neulontana vaakatilkkuja (tai oikeastaan -suikaleita) kahden peiton verran sekä aivotyön tuloksen väitökirjan käsikirjoitus (kahtena kappaleena). Erinäisiä vuosia on jälkimmäisen kanssa tullut väännettyä, ja ahdistus on ollut ajoittain vakavaa, mutta nyt se on tässä! Tänään kävin jättämässä työn esitarkastukseen.

Neulominen on ollut tärkeä asia siinä vaiheessa, kun rupesin lopulta nousemaan väitökirja-ahdistuksen suosta. Työ alkoi sujua, kun keksin, että voin samalla neuloa jotain. Ihan totuudenmukaisesti voin sanoa, että jos en olisi hoksannut tee-se-itse neuleterapiaa, työ tuskin olisi tuossa.

Vaakasuikaleita tosiaan valmistui viimeistelyvaiheessa ihan mukavasti, ja jos joku joskus kysyy, mitä hyötyä tästäkin tutkimuksesta muka on, voin vastata että syntyihän siinä pari peittoa lämmittämään maailman lapsia :P.

Sitten kysymys: ottaako Joensuun seudulla kukaan vastaan noita vaakapeittoja? Olen yrittänyt tätä selvittää, mutta en ole vielä saanut vastausta. En varmaankaan rupea noita postittamaan minnekään, eli jos vaaka-yhdistyksestä ei kuulu mitään, annan valmiit peitot joko Karjalan Apuun tai SPR:lle. Kyllä niille varmasti sielläkin käyttötarkoitus löytyy.

Nyt vetäydyn lepäämään (ja siivoamaan kuukauden sotkuja), ja sen jälkeen lienee kesän mittaan luvassa ahkerampaa päivitystä ja valmiita töitäkin!