Kuten olen jo aikaisemmin kertonut, lupauduin Sian suunnitteleman Falco-huivin koeneulojaksi. Tämä tapahtui juuri ennen Viroon lähtöäni, kun olin etsiskelemässä huivimallia matkaneuleeksi. Halusin reikäisen mallin, koska en ollut varma siitä mihin minulla oleva 100 gramman vyyhti villapellavaa riittäisi. Olin jo kallistumassa Sagittariaan, mutta sitten näin Sian postauksen ja Falco vei voiton (arvelin että sen saisin helpommin tehtyä kuin Sagittarian, jota olin kerran aloittanut ja lopettanut alkuunsa). Niinpä sitten matkan aluksi junassa aloitin Falcoa sanallisen englannkielisen ohjeen mukaan - ensimmäistä kertaa elämässäni. Yllättäen se sujui ihan hyvin. Sen jälkeen päätin kuitenkin siirtyä neulomaan kaavion mukaan, mikä on minulle paljon tutumpaa. Tämän jälkeen alkoivat vaikeudet... Falcon mallikerta ei ole minusta mahdottoman vaikea, mutta näköjään kuitenkin sen verran haastava, että tein koko ajan virheitä. Purin ja purin. (Onneksi olen oppinut korjaamaan virheitä myös niin, että puran työtä vain virheen kohdalta, jolloin ei tarvitse purkaa kokonaisia kerroksia.) Ja ähisin itselleni, kun saatoin tehdä niin hölmöjä mokia. Villapellava ei ole ohut lanka verrattuna esimerkiksi merinosilkkeihin, mutta silti se taitaa olla ohuusrajoilla minun suhteeni. Tämän ohuemmasta langasta en luultavasti halua enää neuloa.

Mutta lopussa kiitos seisoo. Loppua kohtia virheiden määrä väheni ja huivin neulominen alkoi sujua  vauhdikkaammin. Nyt komeus on lopulta valmis, ja siitä tulikin varsin iso huivi. Reikäisessä mallissa kai lankakin riittää pitempään? Tykkään itse kovasti. Ja ehkä tämän jälkeen uskallan joskus kokeilla vieläkin haasteellisempia malleja, esimerkiksi Falcon "sisarmallia" Aquilaa, jota olen Ullassa ihaillut. 

Sian luvalla julkaisen tässä muutaman kuvan teidänkin iloksenne.