Pentukuvia, olkaa hyvät. Söpöysvaroitus.

Piri on osoittautunut todella reippaaksi ja itsenäiseksi miehenaluksi. Saapa nähdä, onko se koulutuksen kannalta liiankin itsenäinen... Koti-ikävästä ei ole ollut merkkejä eikä minkäänlaisesta pelokkuudesta. Vilkku puolestaan elää edelleen sopeutumisen aikaa. Toisaalta se on läähkypuuhkuinnoissaan kaverista, toisaalta se on mustis puruleluistaan. Ensimmäistä kertaa koko sen elämän aikana olemme kuulleet sen murahtelevan! Leikkiäkin se kyllä haluaisi, mutta kokoeroa on sen verran, että Piri jää vielä ihan alakynteen. Mutta onneksi aika korjaa sen puutteen, ja Piristä saattaa kasvaa Vilkkuakin korkeampi.