//MUOKS: lisäsin loppuun kuvan koirankupeista.
Nyt tulee niitä valokuvia. Aika monta tuli napsittua, joten tulee pitkä postaus.
TuuliS toivoi kuvaa hiuksistani takaapäin, mutta koska tänään on vapaapäivä enkä silloin laita tukkaani edes sitä vähää kuin tavallisesti, jätin pääni kuvaamatta. Toinen toive oli yöpöytä, ja se on tässä. Savikulhossa tarpeellista tavaraa kuten korvatulpat (viikonloppuaamujen pitkiä unia varten). Pöydällä kasa lehtiä, joista suurin osa käsityölehti. Herätyskellona toimii kännykkä. Hyllyllä odottaa lukemista joukko kirjoja.
Kolmas TuuliS:n toive oli kaunein tai rakkain kukkani. Minulla ei ole talossa yhtään elävää kukkaa, mutta kuvasin pari kuivattua ruusua, jotka ovat tallessa. Toinen on tyttären koulunäytelmän jälkeen saama ja toisen sai poika eskarissa opettajaltaan viimeisenä päivänä (hänen eskariopensa kukitti kaikki lapset).
Sinikka toivoi eteistä, neulontapaikkaani ja jonkin keittiön kaapin sisältöä. Tässä ensinnäkin eteinen, tai oikeastaan pienenpieni tuulikaappimme. Kuvassa mukana blogipiski, joka toiveikkaasti tarkkailee ovea ulospääsemyksen toivossa.
Neulontapaikkoja minulla on kaksi, työhuoneeni sekä olohuoneen sohvan nurkka. Työhuoneessani vallitsee ainainen kaaos, jossa pöytätilasta kilpailevat käsityöt sekä työpaperit ja -kirjat.
Keittiön kaappeja kuvasin kaksi kappalein, koska ne olivat yllättävän siistin näköisiä :-o. Toisessa on keittokirjoja, toinen on kahvi- ja teekaappi.
JaanaL kyseli laukkuja ja kenkiä ja jääkaapin ovea. Nyt pitää heti kättelyssä todeta, että minulta puuttuu lähes tyystin se perinaisellinen piirre, että himoitsisin laukkuja ja kenkiä. Molempia minulla on varsin vähän. En myöskään jaksanut ruveta kaivelemaan kaappejani, joten kuvasin sitten vain tämänhetkisen aktiivivarastoni. Kenkiä on talvisin käytössä pääasiassa kahdet: yhdet työmatka- ja kaupunkikentä ja toiset metsässäulkoilukengät eli Kuomat.
Laukuista olkalaukkuna on itse hahtuvasta neulottu ja huovutettu laukkunen, ja sen lisäksi käytän paperin ja kirjojen kantamiseen jompaakumpaa kuvassa olevista konferenssikasseista.
Jääkaapin ovi taas on tällainen. Vähän fuskasin ja järjestelin kortteja suoremmaksi. Erikoista meidän jääkaapin ovessamme on se, että kerran sain kuningasidean koristella sen kalvovärikuvilla - ja oransseista kuvista jäi oveen ikuiset tahrat...
JaaPan toiveena oli nähdä talomme ulkoapäin, lankavarastoni ja eteinen. Eteinen tulikin jo edellä esiteltyä, ja tässä tulee ulkokuva. Meillä ehti olla jo oikein ihana talvi, ja nyt on sitten tämän näköistä :-(.
Lankavarastoni sijaitsee pääosin tässä kaapissa (paitsi että myös työhuoneessa on sekalaisia lankakasoja, joita en viitsinyt ruveta kuvaamaan).
SNY kyseli keittiötä tai keittiö työpöytää, olohuoneen verhoja ja kylppäriä. Keittiöstä kuvasin tiskipöydän, joka sattui olemaan harvinaisen tyhjä ja puhdas, koska Mies oli juuri tänä aamuna tiskannut. (Hän myös toivoi, että asiasta mainittaisiin myös blogissa, joten täten siis hänelle asiasta viralliset kiitokset.).
Olohuoneen verhot taas ovat tämännäköiset.
Ja pikakurkistus kylpyhuoneeseen on tämänmoinen.
Outi toivoi näkevänsä neulekirjani, langan jota en ole vielä raskinut neuloa sekä näkymän keittiön ikkunasta. Neulekirjoja on kahdessa kuvassa:
Neulomattomia lankoja on paljon, mutta tässä pari yksittäiskuvaa. Jamaica-puuvillalangalle en ole osannut vielä keksiä käyttötarkoitusta. Ehkä siitä tulee ensi kesänä jokin laukku.
Angorinan angoralangalle puolestaan mietin huivimallia, joten lanka ei ole vielä päässyt puikoille.
Keittiön ikkunasta otin parikin kuvaa, eri suuntiin.
Lisäksi täytyy esitellä se, miltä keittiön ikkuna itsessään näyttää tätä nykyä. Blogipiski on ruvennut hyppäämään pöydälle, kun se jää yksin, ja sitten se haukkuu ja tökkii ikkunaa kuonollaan, joten lasi on varsin törkeän näköinen. Eikä sitä kannata kovin usein putsatakaan, koska piski likaa sen heti uudelleen. Olohuoneen ikkuna on samannäköinen.
Ama kysyi blogipiskin lempipaikkaa, kauneinta kukkaani tai huonekasviani ja parasta romaania. Piskin lempipaikka on aivan selvä: se on tietysti isäntäväen sänky.
Huonekasveja ei tosiaan talossa ole, mutta siihen ei ole syypääblogipiski vaan minä itse. Olen armoitettu kasvintappaja. Vihoviimeiset eloon jääneet kasvit lahjoitin naapurille, jotta ne pääsisivät arvoiseensa kotiin. Päätin sitten ottaa kuva savikukkasesta.
Ja se paras romaani. Ehkäpä se on Sinuhe, ei ainakaan tullut heti mieleen sen voittanutta. Tosin sen rinnalle voisi asettaa joitain muitakin, mutta tulkoon nyt tähän kuva kotikirjastoni Waltari-osasta.
Huh huh, nyt ne loppuivat...
Paitsi että jälkitoimituksena tulee vielä kuva Blogipiskin kupeista, tehty keramiikkakurssilla ja tyttären kuvioimina.
Kommentit