Eipä kuvia vieläkään. Vauvanneuleiden viimeistelyt ovat vielä kesken, ja eilen oli illalla viimeinen keramiikkatunti, joten aika meni siellä töitä lasittaessa. Viikon päästä pääsee näkemään, mikä on työn tulos. Minulla on vakava taipumus möhliä lasittaminen, niin että jos edes muutama työ on kunnollinen niin se on jo hyvä tulos. (Viimeksi viikonloppuna siivotessa heitin roskiin muutamat epäonnistuneet kipot, joita en enää jaksanut katsella silmissäni.)

Blogintäytteeksi tarinoin sitten lisää neulekirjoistani. Olen totaalisen kirjahöperö, joten minusta on ihanaa omistaa kirjoja, erityisesti kovakantisia kirjoja. Neulekirjastoanikin olen nyt ollut kovaa vauhtia kartuttamassa, mutta tässä vaiheessa selailen kuitenkin vielä vanhaa varastoani.

Nyt sattui hyllystä käsiin kirja nimeltä Käsityövakka, tekijät Kerttu Aho, Pulmu Hellevuo, Toini Niemi ja Sirkka Vormula. Painos on vuodelta 1987 ja minä olen sen ostanut 1988 (herttinen sentään miten vanha jo olen...). Tätä kirjaa en ole tainnut kovin paljon käyttää, mutta nyt otin sen esiin ja katsoin mitä se sisältää. Neulomisesta, virkkaamisesta ja ompelemisesta kerrotaan perustekniikat, ja sitten on ohjeita erilaisiin töihin. Lapasiin neuvotaan peukalokiilan teko, ja somikkaisiinkin on ohjeet silmukkamäärineen (miksi ihmeessä en katsonut täältä kun tein sormikkaita, vaan sävelsin sormet omasta päästä?). Sitten on sukkien ja tossujen ohjeita, ja on myssyjä ja lakkeja, hartiahuiveja ja liivejä ja myös pienten lelujen neuleohjeita. Aika monet ohjeet olisivat varmasti nytkin toteutettavissa, vaikka kirjan kuvien yleisilme tietysti on sellainen... noh, 80-lukulainen.

Toiseksi otan esiin Uuden neulekerhon, joka oli keräilykorttisarja joskus menneinä vuosina, ehkä joskus 80- ja 90-lukujen taitteen tienoilla (jos joku muistaa tarkemmin niin kertokaa). Niitä kortteja tuli aina paketillinen kerran kuussa, ja ne oli jaoteltu neljään kategoriaan: Näin neulot oikein, Uudet ideat ja niksit, Parhaat kirjo- ja kuviomallit ja Neuleita meille kaikille. Kieltäydyn pohtimasta miten paljon noille korteille kaikkiaan tuli hintaa, mutta minulla on niitä kaksi kansiollista. Ja itse asiassa niissä on paljon hyviä ohjeita ja kivoja ideoita ja hauskoja malleja, joita olen käyttänyt ja käytän edelleen. Huono puoli on sitten se, ettei korteissa tietystikään ole mitään hakemistoa, joten jos etsii jotain tiettyä juttua, joutuu käymään koko pumaskan läpi. Kansioon olen järjestänyt kortit aakkosjärjestykseen sen mukaan, mikä on kunkin kortin otsikko, mutta ne otsikot eivät mene ihan loogisesti (esimerkiksi kirjoneulemalleja löytyy muistakin korteista kuin sellaisista joiden otsikkona on Kirjoneule). Neulevaatteet ovat korteissa usein tyyliltään 80-lukulaisia, mutta on joukossa ajattomiakin malleja.